Oban ja Fort William

Ensi jarkytyksesta selvittyani viihdyin Obanissa loistavasti. Hostellin omistaja Peter muisti minut edelliselta vuodelta, samoin yks tyontekija. Aika hyvin, kun siella yopyy satoja ihmisia vuosittain. Sama muuten sattui taalla Fort Williamissakin. Yks tyontekija tuli kysymaan, et olinko taalla myos viime vuonna.

Jotenkin tunsin taas oloni kotoisaksi Obanissa. Paivani siella vietin kavellen. Menin "Lautalla" eli pikkuruisella moottoriveneella Kerreran saarelle, joka siis sijaitsee Obanin edustalla ja kaveleskelin siella koko paivan. Ilma oli usvainen ja maisemat aika hienoja. Etenkin Gylen-linnan rauniot saaren etelapaan kallionjyrkanteella sumun keskella nayttivat aivan mahtavuille, mystisille suorastaan! Valitettavasti tama hostellin masiina on aika antiikkinen, joten mitaan usb-liitantoja ei ole tarjolla, joten en saa kuvia ladattua. Vaikka koko paivana ei aurinko paistanut, niin onnistuin polttamaan kasvoni ja kaulani. Kasivarret eivat jostain syysta palaeen, vaikka kesainen ilma oli riittavan lammin teepaidalle. Todella omituista! Ilmeisesti Obanin ilmassa on jotain. Myos edellisella reissullani onnistuin polttamaan itseni Obanissa.

Eilen aamusella sitten siirryin yhdeksi yoksi Fort Williamiin siksi, etta Obanin hostelli oli tayteen buukattu. Kavelin eilen taallakin. Ja tana vuonna jopa nain Ben Nevisin. Viime vuonna kehnot kelit pitivat vuoren huipun piilossa. Kaveleskelin hiukkasen eilen siella lahistolla, mutta ilmeisesti olen talsinut viime aikoina liikaa, silla alkoi pikkasen tuntua polvissa, vuorenrinnetta alaspain talsiessa. No nyt on luonnon keskella samoilut samoiltu vahaksi aikaa. Kavein eilen myos katsastamassa FW:n pubielamaa. Hostellin tyontekijat ja pitka-aikaisasukit lahtivat baariin ja yks tyontekija houkutteli mukaan myos kaikki muutkin hostellilla hengailijat. Oikein mukava ilta.

Tanaan matkustan sitten yon yli bussilla Lontooseen. Siina sita onkin kokemusta kerrakseen. Nyt taytyy ensin keksia tekemista paivaksi taalla FW:ssa. Onneksi saa nayttaa hyvalle. Voi kaveleskella kaupungilla, kayda veneajelulla tossa Loch Linnhella. Ensimmainen matkaetappini on Glasgow, jonne lahden viiden hujakoilla. Siella on sitten parin tunnin odotus, enne Lontoon yobussin lahtoa.

Mutta saa nahda josko viela jotain kirjoitan Lontoosta. Ja jos saisin viela muutaman kuvan ladattua.

Barra

Barra jai jo taakse. Kylla kannatti vierailla siella! Saari on karunkaunis. Saat suosivat ihan mielettomalla tavalla. Kun saavuin perjantai-iltana saarelle, satoi, ja oli satanat koko paivan. Siita eteenpain oli pilvipoutaa ja aurinkokin ehti tehda tuhojaan iholleni, ainakin korvalehdet karahtivat ja leuan sivusta kohta, joka oli jaanyt ilman aurinkorasvaa. Onneksi ei mitaan sen pahempaa. Ja kun lahdin tanaan oli taas ihan pilvinen saa.

Olen viimeiset paivat viettanyt kavellen. Ensimmaisena paivana Barralla menin paikalliseen infoon ja kyselin kavelyreitesta. Opas tytto, joka oli muuten aika pihalla asioista sanoi, etta kannattaa kavella Vatersayhin, sinne on noin 3 mailia. No minahan kavelin. Mietin kylla matkalla, etta jopas on pitkat 3 mailia. Takaisin palattuani selvisi, etta sinne Vatersayn vaaleille hiekkarannoille olikin 6 mailia yhteen suuntaan. Kavelin viela takas, joten tuli siina tallottua sellaiset 19 kilsaa. Ei ihme etta illalla vasytti. Seuraavana paivana otin sitten hiukan rauhallisemmin ja tallasin maastoa vain 7 km, kavin Kisimuilin linnassa ja kahvittelin Deck-kahvilasta Castlebay-lahden maisemia ihaillen.

Eilen sitten olin jo luopunut toivosta sen melonnan suhteen. Retkelle ei nimittain ollut muita ilmoittautuneita kuin mina. Minimi oli 3 henkea. Paatin siis tehda lenkin Vatersayn etelarannalla. Sita ennen kuitenkin kavelin Brevigin kylaan, siella piti olla pieni paikallisten tavaroiden puoti. No olihan se, mutta kiinni. Kavelin sitten takas. Kavelin yhteensa 15 kilsaa eilen ja kun tulin noin 16.30 hostellille Chris (hostellin ja melontafirman omistaja) tuli, etta me lahdetaan melomaan klo 17. Ensimmainen ajatus oli, etta voi ei. Olen kavellyt koko paivan! Mutta kylla se siita kummasti lahti. Oli aivan mahtavaa! En alynnyt/uskaltanut ottaa kameraa mukaan, mutta latailen kohta tuohon kuvia paikoista jossa kavelin ja jonne myos meloimme. Naimme hylkeita matkalla. Melomassa oli myos nuori poika Callum isansa kanssa ja heilla oli kamera. Lupasivat pistaa kuvia kun paasevat kotiinsa. Niita odotellessa.

Barran hostelli oli aivan ihana. Kuten jo mainitsin se oli pieni. Ensimmaisen illan veroista jengia ei enaa hostellille tullut, mutta kivoja ihmisia silti. Jotenkin pidin siita hiljaisuudesta ja rauhasta mika siella vallitsi, koko saarella siis. Nyt jo harkitsen, etta ois mahtavaa joko reissata kaikki ulko-Hebridit paasta paahan. Esim pyoraillen vois olla aika mahtavaa! Mutta bussilla ja jalan vois olla ihan jees. Se siita ei enaa skotlantia...

Tanaa kun saavuin Obaniin, niin tuntui, kuin olisin tullut suureekiin kaupunkiin. Kauhee ihmisvilina! Miten ikina totun Lontoon hulinaan!

Barra

Muutama kuva Barralta.

Ihan mieletonta, taalla on niin kaunista! Eilinen paiva oli aika tapahtumarikas. Aamu alkoi ihan mainiosti, paasin oikeaan bussiin, joka lahti ajallaan Edinburghista Obania kohti. Koska olen elanyt uutispimennossa en tietenkaan ollut kuullut mitaan junaonnettomuudesta ja puolessa valissa matkaa kuski pysaytti menopelin ja sanoi, etta nyt on 40 minuutin tauko. Voitte kayda kahvilla jos haluatte. Onnettomuuden takia myos aikataulut olivat menneet uusiksi, en tieda miksi. Joka tapauksessa onnettomuuden takia jouduimme kiertamaan viela kauemman kautta, joten kuskin arvion mukaan saapuisimme Obaniin 5 minuuttia sen jalkeen kun virallisesti pitaisi olla jo lautassa. ( siis puoli tuntia ennen lautan lahtoa.) Oli todella stressaavaa istua kyydissa ja vain odottaa, etenkin kun matkalla oli tietoita jotka hidastivat menoa entisestaan. No onneksi lauttakin oli myohassa, joten se tuli vasta satamaan siina vaiheessa kun bussi tuli perille. Ehdin siis kyytiin.

Lautalla juttelin muun muassa oikein mukavan kanadalaisen elakoityneen musiikkikriitikon kanssa, joka oli haastatellut kaiken maailman huippumuusikoita Rostropovitsista lahtien. Mielenkiintoinen juttutuokio.

Taytyy sanoa, etta eilisilta oli sitten tahan astisen matkan kohokohta! Hostelli on pieni. huoneita on 4, joista kaksi on 4 hengen "makuusaleja" ja kaksi parihuonetta. Eli jos laskupaani toimii, niin 12 petipaikkaa. Tapasin illallisen aaressa muunmuassa irlantilaisen Harryn joka kaverinsa kanssa moottoripyorailee ympari naita saaria seka semalla tavoin matkaavat Johnin ja Dianan aussi-skottipariskunnan. Ilta sujui oikein hauskasti naiden kanssa ensin hostellilla ja myohemmin paikallisessa pubissa. Ihan loistava ilta!

Melonnan kanssa en viela tieda kuinka kay. Mahdollisesti paasen maanantai-iltana melomaan, mutta se on viela epavarmaa. Alan nyt lopetella. Valitettavasti en ala ahrata kuvien kanssa taallakaan. Tietsikka yhteydet ovat hiukan rajalliset, ja olen viettanyt jo kohta tunnin varaten loppureissun majoituksia. Meni hiukan hankalaksi, kun monissa paikoissa on jo taytta. Menen taalta itseasiassa Obaniin pariks yoksi ja Fort Williamiin yhdeksi. Jacobite-hoyryjunan ennalta varattavat paikat olivat jo taynna, mutta viela on mahdollisuus saada samana aamuna lippuja, joten sita yritan FW:ssa torstaina, jos paasen sinne ajoissa tai perjantaina ennen kuin aloitan matkani kohti Lontoota. Nyt lahden nauttimaan maisemista ja auringonpaisteesta ulos. Seuraavan kerran kirjoitan varmaan vasta Obaista tiistaina, joten kuulumisiin! Silloin saatte myos kuvia. Lupaan!

Stirling

Taytyy sanoa, etta eilinen leffailta oli mainio. Nailla on taalla leffahuone, jossa on videotykki ja laja lokosohvia. Nayttavat paivittain pari leffaa. Eilen katsoin parin muun kanssa Star Trekin. Tanaan olis vuorossa Fight Club, joka taitaa jaada multa valiin. Huomenna on aikainen heratys, bussi lahtee jo klo 8.

Vietin tanaan paivan Stirlingissa linnaa ja kaupunkia ihaillen. Ilma oli mita mainioin. Aurinko paistoi ja tarkenin jopa ilman takkia. Linna oli mainio, nakumat upeat ja kaupuinki kiva. Linnan paasymaksuun kuului myos kaynti 1600-luvulta peraisin olevassa talossa, Argylin jaarlin muinaisessa asujaimistossa. Aika hienosti restauroitu paikka. Ajattelin laittaa kuvia, mutta tama hostellin masiina ei nayta millaan tunnistavan mun kameraa, joten en saa kuvia ladattua. Ehkapa sitten Barralla, jonne suuntaan huomenna.

Nyt tuntuu, et olisin voinut viettaa taalla E:ssa pidempaankin aikaani, mutta toissaalta uudet seikkailut odottavat Barralla. Huominen meneekin sitten lahes taysin matkustamiseen. Bussimatka Obaniin kestaa nelisen tuntia ja laiva barralle viitisen tuntia. Obanissa ehdin juuri ja juuri hankkia lauttalipun ja hotkaista lounasta.

Pitanee hiukan tutkia viela netiosta tietoa, miten sinne Hostellille huomenna loydan ja tutkailla saatiedotuksia, joten paatan taalta tahan. Toivottavasti seuraavassa hostellissa on netti ja masiina, jolla saa myos kuvia ladattua...

Edinburgh revisited

Taalla sita nyt taas ollaan. Ihan alyttoman kivaa ja omituista. Aamu alkoi sateisena ja tuulisena. Onneksi nyt iltasella aurinkokin pilkahteli, mutta tuuli sen kun yltyy. Tekis melkein mieli viela lahta kaveleskelemaan jonnekin, kun on niin nattia tuolla ulkona. Pitaa ottaa kaikki irti niista hetkista kun ei sada. Hostellissa on joka ilta leffailta klo 18 ja 21. Tanaan on yhdeksalta luvassa Star Trek, jee. Ajattelin osallistua, silla jotenkin ei huvita menna nukkumaan viela yhdeksan korvilla. Tietty vois aina istahtaa johonkin loungeen ja ryhtya sosiaaliseksi...

Aamun vietin epamaaraisesti haahuillen ja kaupoissa kierrellen. Saa ei oikein innostanut ulkoilmaelamaan. Onneksi en ihan aitynyt kamalasti tuhlailemaan, ostin fleece-puseron alennusmyynnista. Ajattelin sen tulevan tarpeeseen etenkin Barralla. Olin iltapaivalla aikeissa osallistua jollekin kiertokavelylle, jotka valottavat joko maanalaista Edinburghia tai Royal Milen historiaa. Mutta tuo kaikki jai valiin kun tapasin viime kesan tuttuni Luisin, joka oli kaupungissa vain tanaan. Kavimme iltapaivaolusilla ja kahveilla. Siina sita vierahtikin useampi tunti.

Ruokaostoksille mennessa tormasiin ihan mielettomaan antikvariaattiin. Se oli todella sokkeiloinen, iso, pimea ja tietenkin taynna kirjoja. Kassan loytaminen niitten kirjahyllyjen muodostamien kaytavien keskelta ei ollut ihan helppoa. Loysinkin sielta lisaa lukemista. Olen nimittain jo melkein puolessa valissa mukaan ottamaani opusta. Eilen oli rutkasti aikaa lueskella matkustaessa tanne. Osaksi aamun haahuilun tavoitteena oli loytaa kirjakauppa, sita en loytanyt, mutta loppujen lopuksi se antikvariaatti olikin paljon mielenkiintoisempi.

Apua nettiaika loppuu. Huomenna menen Stirlingiin ja laittelen kuviakin. Kuulumisiin!

Perilla Edinburghissa

Tulin juuri hostellilleni. Edinburgh esiintyin heti vahemman edukseen ja toivotti tervetulleeksi tyypillisella Skottisaalla: Vetta ja kylmaa. Tosin sade onneksi alysi loppua siina vaiheessa, kun bussi tuli perille ja aloin kavuta maelle. Castlerock hostellin kun tietenkin sijaitsee linnan kupeessa maen paalla.

Vaikka ulkona ei ollut lamminta niin sisalla on. Kosteeta tuntuu olevan seka sisalla, etta ulkona. Joka tapauksessanyt aion lahinna kayda iltapesulla ja kompia vallyjen valiin, etta huomenna jaksaa aloittaa kunnon turistielaman.

Kylla on vaikeeta taas kirjottaa ilman aakkosten viimeisia vokaaleja.

Suunnitelmia ennen lähtöä.

Jaahas. Taas on aika uuden seikkailun. Tällä kertaa matka on vain pariviikoinen ja suuntautuu lähinnä Barran saarelle ja Lontooseen. Blogista ei kauhean pitkää taida tulla. Mutta jotain on mukava kirjoittaa. Huomenna on lento ensin Lontooseen ja sieltä edelleen Edinburghiin, jonne saavun illalla. Edinburghissa majoitun 3 yötä. Ajattelin ehkä piipahtaa päiväseltään Stirlingissä. Perjantaina sitten suuntaan kohti Barran saarta, joka on koko matkan "pääkohde". Matkan lopun vietän Lontoossa Suskin kanssa. Väliin jää muutama päivä, joista en vielä tiedä missä ja miten ne vietän.

Toivottavasti Blue1 lentäjät eivät mene lakkoon, ainakaan kovin pitkäksi aikaa ja toivottavasti Katla pysyy hiljaa vielä vähän aikaa.